Esittely

 












Koirat ovat kuuluneet elämääni syntymästäni lähtien. Perheessäni oli silloin musta cockerspanieli Milla. Millalla oli pennut, kun olin vauva, joten imin koirarakkauden jo tällöin.

Ollessani 7-vuotias Milla nukkui pois ja tietenkään ilman koiraa ei perheessäni voitu olla. Walesinspringerspanieli valikoitui roduksi sattuman kautta. 80-luvun alussa rotu ei ollut kovin yleinen. Olimme Lappeenrannan koiranäyttelyssä ja siellä huomasimme ilmoituksen seinällä 4 kuukauden ikäisestä walesinspringerspanielin pennusta, joka etsi vielä omaa kotia. Pentu oli Mawredd-kennelin ensimmäisestä pentueesta ja pian suuntasimme Imatralle katsomaan pentua. Näin meille muutti Mawredd Dilynwr eli Tiltu. 

Kirsti kasvattaja sai meidät houkuteltua Tiltun kanssa näyttelyihin ja paikalliseen spanielitoimintaan. Sen jälkeen rotu ja harrastaminen vei perheeni mennessään. Isälläni oli kasvatustoimintaa Lucky Moor-kennelnimellä, joten astutustouhut ja pentujen kasvattaminen tulivat minulle tutuiksi luonnostaan.

Walesinspringerspanieli on rotu, joka on vienyt sydämeni. Nyt kun vanhempani ovat molemmat edesmenneitä, tuntuu erityisen tärkeältä vaalia tätä perinnettä perheessämme.

Walesinspringerspanieleiden lisäksi minulla on ollut yksi venäjänvinttikoira, ihana puikkonokka Rainmaker Great Dream, Lilja. Vinttikoirissa on myös oma viehätyksensä, mutta saa nähdä tuleeko meille vielä sellaista. 

Omalla Soniarus-kennelnimellä on ollut ainoastaan yksi pentue. Vuonna 2003 syntyneet pennut nartulle Milfeddyg Dewino, eli Martta. Valitettavasti tästä pentueesta yksi uros sairastui epilepsiaan nuorella iällä ja tästä syystä kavatustyö näiltä osin katkesi siihen.

Yhdistyspuolella olen toiminut Kaakkois-Suomen Spanielikerhon sihteerinä, sekä walesinspringerspanielien jalostustoimikunnan jäsenenä. Sain kunnian olla kirjoittamassa ensimmäistä jalostuksen tavoiteohjelmaa rakkaalle rodulle.  Omien lasten syntymä ja ruuhkavuodet veivät voimia sen verran, että nyt vuosiin harrastustoiminta on ollut vähäistä. 

Milfeddyg Siriol, eli meidän Blondi-mummo on synnyttänyt meillä kaksi pentuetta Milfeddyg-kennelille, joten tuoreessa muistissa on pentujen syntymän ihanuus. Blondin toisesta pentueesta meille jäi Milfeddyg Mulberry Beauty, eli Hula. 

Mielestäni rodussamme on tärkeää säilyttää alkuperäiset käyttöominaisuudet yhdistettynä terveeseen ja toimivaan rakenteeseen. Tähän vielä lisäksi sellainen luonne, että arjessa on helppo toimia ja liikkua kaikenlaisissa tilanteissa. Walesin uteliaisuus, vilkkaus ja tietynlainen huumorintaju oikein valjastettuna antavat eväät monenlaiseen harrastamiseen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti